Kirjoittaminen verkkoon ja painoon, onko eroa?

Verkkoon ja painomediaan kirjoittaminen ovat periaatteessa sama taito, mutta niiden tuotoksen välillä on selviä eroja.

Molemmissa tarkoituksena on kirjoittaa lukijalle ymmärrettävää ja yksiselitteistä tekstiä. Ajatusten pitää siirtyä mahdollisimman selvinä ja terävinä kirjoittajan sormilta lukijan mieleen. Tekstin lukeminen verkosta poikkeaa kuitenkin suuresti normaalista, painetun tekstin lukemisesta. Verkkotekstejä selaillaan silmäillen: tätä voisi verrata sanomalehden lukemiseen vain silmäilemällä pikaisesti otsikot. Niinpä verkkotekstiä kirjoittavan tulee pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen ja lukijan 'koukuttavaan' kirjoitusasuun.

1. Tekstin rakenne ja asettelu

Lukemista on tutkittu paljon. Ei siis ihme, että sanomalehtien palstaleveys on muotoutunut tietyn levyiseksi tai että romaanin sanatiheys pyritään saattamaan samanlaiseksi. Painetun tekstin lukijat pyrkivät tiedostamattomasti selvästi tarkempaan lukemiseen: lukeminen aloitetaaan alkulauseesta ja tekstin läpi kuljetaan johdonmukaisesti aina kohti viimeisen kappaleen loppupäätelmää. Tutkimusten mukaan jopa 79% verkkotekstien lukijoista kuitenkin vain silmäilee tekstin läpi, lukematta välttämättä yhtään kokonaista lausetta.

Verkkolukemisessa tieto kerätään pikaisilla silmäyksillä otsikoista, kappaleiden väleistä ja listoista. Verkkosivulle kirjoitettaessa tulisikin pyrkiä tiivistettyyn muotoon. Listauksia tulisi suosia. Otsikoiden ja väliotsikoiden sisältöihin kannattaa kiinnittää huomiota: hyvä väliotsikko saattaa riittää herättämään kiinnostuksen muunkin lukemiseen.

2. Tekstin pituus

Verkkotekstiä lukevat haluavat siis tiiviitä ja lyhyitä lauseita. Romaanitekstiin verrattuna liiankin lyhyitä. Kappaleiden ensimmäisen ja viimeisen lauseen merkitys korostuu: alusta haetaan asia, lopusta päätelmä. Mitä näiden välille jää luetaan vasta, mikäli lopun johtopäätelmä on ollut kiinnostava.

Kappaleiden pituus jää myöskin muutaman rivin mittaiseksi. Kappaleen sisällöksi muodostuu muutaman lyhyen lauseen tiivis kokonaisuus. Mikäli asiaa on enemmän kuin mitä yhteen silmäilykertaan mahtuu, kannattaa harkita uuden sivun tekemistä tekstiä varten. Uuteen sisältöön saattaa riittää jo erilainen näkemys aiemmasta aiheesta.

3. Linkit

Paras verkkoteksti on sellainen, joka täyttää hypertekstin vaatimukset. Tekstissä siis käytetään linkkejä toisiin teksteihin ja verkkosijainteihin. Vastavuoroisesti hyvään tekstiin linkitetään muualta ja lisätään näin verkkotekstien välistä liikennettä. Useissa yhteyksissä verkossa julkaistun tekstin 'hyvyys' mitataan nimenomaan linkkiliikenteen muodossa. Sivujen katselukerrat ovat tärkeä verkkojulkaisun luotettavuuden mittari.

Linkittäminen ja toisen tekstiin viittaaminen vastaa tieteellisen kirjoittamisen vertaisvalvontaa: asialliseen ja asiassa pysyvään tekstiin linkitetään helpommin ja useammin kuin heikosti asiassa pysyvään.

Lyhyesti sanoen, verkkokirjoittamisen ja painettavan tekstin kirjoittamisessa on eroja. Verkkokirjoittaminen suosii lyhyttä ja ytimekästä ilmaisua, kun taas painotuotteessa rajoittavana tekijänä on lähes aina sanamäärä ja tilanpuute.